Sunnuntaina 11.12. ajettiin sitten viimeisten nähtävyyksien kautta Melbourneen. Otin kuvan suuresta lehmikarjasta laitumella ja seurava kuva, joka kamerassani on, on oikein kamalan surkea näkymä Melbournen metrotunnelista. Mentiin majapaikastamme metrolla keskustaan iltapäivällä, sillä otetiin hotelli lentokentän läheisyydestä, kun siellä oli edullisempaa ja ilmainen parkki vuokra-autollemme.
Illalla palloiltiin Melbournessa ja siellä oli jotenkin tosi ankeaa. Graffitteja, sementtiseinää, metelöiviä nuoria, huumehörhöjä, joulumarkkinatunnelmaa, liikenteen meteliä… Kontrasti viime päivien silmiä hiveleviin paratiisimaisemiin oli todella suuri. Lähdettiin pois kaupungista melko pian. Hotellihuoneessa minulle tuli eka kertaa oikein kova koti-ikävä ja taisi siinä muutama kyynelkin vierähtää tyynylle.
Onneksi Somervillen Sami oli laittanut mulle Face Bookin kautta postia ja toivotteli meidät tervetuleeksi tulevana viikonloppuna heille kylään. Nähdään siellä myös Warren ja Kristiina.
Melbourne on siis suuri kaupunki pilvenpiirtäjineen. OLihan siellä kaunistakin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti