Erilainen jouluaatto

Vaikka kuinka aikaisin herää tässä talossa Anne ja Brucen makuuhuoneen ovi on jo auki ja peti pedattu. Anne herää aikaisin ja lähtee lenkille ja usein pyykit ja tiskit ja kaikki systeemit on valmiina, ennen kukon laulua. Täällä myös mennään nukkumaan hyvin aikaisin- that's the point.

Aatonaattona lähdettiin Annen kanssa ostoksille ja ennen sitä mentiin pitkälle joulukävelylle järvenrannalle. Oli eka todella kuuma päivä Annen luona ja meinattiin läkätyä matkalle, kuin ei hokattu ottaa vettä mukaan. No ostettiin isot hedelmäpirtelöt ja niiden voimalla shoppailtiin. Haettiin laatikkokaupalla mangoja, kirsikoita, persikoita, nektariineja ja kiiveja. Ostettiin tarvikkeet porkkanalaatikkoon, pataattilaatikkoon, leipään ja suklaakakkuun jotka valmistinkin sitten jännityksellä, kun päästiin kotiin. Ja kaikki onnistui tosi hyvin. Tuli niin herkulliset laatikoita ja leipä onnistui ihan yli odotusten myös. Ja tuli joulun tuoksut, joita Sami oli täällä kaivannut.

Illalla lähdettiin ajelemaan katsomaan valopuutarhaa ja sinne oli melko pitkä matka. Bruce oli tosi hiljainnen ja ymmärrettävästi ihan väsynyt kuukausien työstä ja kun työhommat vihdoin alkoivat helpottaa. Päästiin perille valopaikkaan ja kuinka ollenkaan sade sotki suunnitelmamme kolmanne kerran. Valoesitys oli jouduttu peruuttamaan siltä illalta kosteuden takia. Käveltiin siellä alueella ja se oli todella kaunis puutarha mutta harmitti, kun ei nähty valoja.

Aattona lähdettiin kirkkoon ja pakattiin mukaan piknik - kori, sillä iltapäiväksi oli taas luvattu sadetta ja ajateltiin, että ehditään olla hieman ulkona ennen sateita. Taas oli kyllä todella musiikkipitoinen kirkko jouluohjemlmineen ja joululauluineen ja pastori korosti sitä, että joulu ei ole Jeesus - lapsen juhla vaan Jeesus kasvoi aikuiseksi, eli ja kuoli meidän puolesta ja on meidän Vapahtaja, jota juhlimme. Musiikki oli koskettavaa, mutta sitä enkeli-taivasta ei kuultu.

Kirkon jälkeen monet tuli meitä tervehtimään ja kyllä nämä ihmiset on täällä niin ystävällsiä ja kohteliaita ja sydämellisiä. Saimme kutsun teelle mummin ihaileman tumman laulajanaisen luokse.

Sitten mentiin rannalle, jossa syötiin edellisenä päivänä paistamaani leipää ja muutta retkievästä. Käveltiin lämpimällä hiekkarannalla. Ilma oli mitä parhain ja jälleen maisemat mitä parhaat. Ilmiset siis viettivät jouluaattoa aurinkoa ottaen, uiden, surffaillen ja perheitä oli retkeilemässä paitsi rannalla, myös matkan varrella erilaisissa puistoissa ja metsissä. Siis hyvin erilainen jouluaatto. Sitten mentiin kotiin ja levättiin vähän .Minulla alkoi tuntua silta, että Arin tauti tarttui minuun ja kurkku oli kovin kipeä. Toiset menivät uimaan ja minä otin pienet torkut sekä lääkettä.

Kotona laitettiin jouluateria viideksi ja se olikin sekoitus suomalaista ja australialaista ruokakulttuuria. Laatikot sulassa sovussa eksoottisten vihannesten ja hedelmien kanssa. Annen yöllä hauduttama lihapata oli maukasta, jälkiruokana ollut suklaamoussekakku ei onnistunut kyllä yhtä hyvin, kuin Suomessa.

Illaksi oli suunniteltu konserttia ja mietin jaksanko lähteä sillä tauti todella uhkasi tulollaan. Mutta lähdin mukaan. Konsertti oli hyvin erilainen mihin on totuttu, se oli anglikaanisessa kirkossa ja musiikki kuulosti tosi kauniilta. Tunnin jälkeen Anne vinkkasi minua, että mennään ulos. Käveltiin pimenevässä illassa kirkkopuistossa ja laulu kaikui ulos kirkon holvistossa. Oli uskomattoman pyhä ja ihana hetki. Laulu helisi ja soi ja alhaalla Newcastelin kaupunki valoineen sekä meri, puistossa kukat ja puut ja kaiken yllä ihana lämpö. Miehet jaksoivat ihan loppuun saakka kuunnella ja loppulaulun ajaksi mekin palattiin sisään ja laulettiin koko sydämestä. Ajeltiin kotiin ja piti jakaa lahjat- mutta päätettiin jakaa ne vasta seuraavana aamuna austraalialaiseen tapaan. Sehän sopi, sillä päivä oli ollut täynnä ohjelmaa ja oli melko väsynyt olo.