Ekan viikon alku

Ei ole helppoa tämä blogin päivitys, sillä internetyhteydet eivät täällä ole ollenkaan niin nopeat kuin on totuttu. Kuvien lataaminen kestää ja siksi on ollut vaikea saada kuvia nettin. laitan kuvia myös heti, kun pääsen taas nettiin.

Kirjoitan kuitenkin, sillä tämä on samalla minulle kuin päiväkirja ja jälkeenpäin muistan mitä minäkin päivänä on tapahtunut.

Maanantaina 5. 12. Annen luona nukuttiin pitkään ja puoliltapäivin Daniel tuli hakemaan meitä Newcastelin keskustaan. Hän näytti meille paikkoja autolla ja vei meidät Annen työpaikan viereiseen ostariin. Siellä kulutimme aikaa ja kuuden aikoihin mentiin Annen työpaikkaa katsomaan. Educare on Annen nimelle perustettu terapiakeskus, jossa on 12 työntekijää, kasvatuksen ja terapian eri aloilta. Annelle on jonot yli 2 kuukautta ja firma on siinä vaiheessa, että töitä on todella paljon. Heidän työpäivät on aamu kahdeksasta iltakahdeksaan. Bruce, Annen mies, joka on suuren koulun rehtori, auttelee omassa firmassa iltaisin. he ovat ostaneet omat tilat newcastelin keskustasta - satoja neliöitä. Hattua täytyy nostaa sille aukeruudella ja uutteruudella, jolla töitä tehdään. Kun oli katseltu tiiloja mentiin kaikki 5 syömään italialaiseen ravintolaan.

Seuraavan päivänä Bruce esitteli meille oman työpaikkansa Macquarie- Collegen. Se on koulu, jossa heidän pojatkin ovat olleet. Koulu oli Brucen aloittaessan 180 oppilaan yksisarjainen teollisuusalueen oppilaitos ja on näinä vuosina kasvanut yi 800 oppilaan arvostetuksi kouluksi, jossa on päiväkoti, esikoulu , alakoulu ja yläkoulu. ja laajentamista on tapahtunut koko ajan, uusin laajennus on 3 milj. Koulun talous on miljonan plussan puolella. Koskaan en ole vielä nähnyt Adventtikirkon laitosta, joka on noin hyvässä kunnossa, hyvin johdettu ja hyvällä taloudellisella pohjalla. Mutta töitä on varmaan saatu tehdä, eikä vapaa-ajan ongelmia ole ollut.

Annen luona on kodikasta ja mukava olla. Säät eivät vain meitä hemmotellee, yleensä on tähän aikaan on vähintään + 30 , nyt alle 18 ja sateli. Meillä oli vähän vilu ja katselimmi sääkarttoja että kannataisi liikahtaa Melbournen suuntaan.

Keskiviikkona lähdettiinkin lentoon kohti Melbournea. Sisäiset lennot ovat täällä edullisia. Daniel toi meidät kentälle ja lento kesti reilun tunnin. Meillä ei ollut mitään varattuna Melbournen päässä ja kentältä vuokrattiin auto kuudeksi päiväksi. Lähdettiin kohti Phillip Islandia. Saarella meidän oli tarkoitus nähdä rantamaisemia, pingviinien paraati sekä luonnonpuisto, jossa mm. koalat asustavat..


Ajeltiin loputtomia pusikoita ja yritettiin pysyä vasemmalla kaistalla. Ilta alkoi pimetä, eikä majapaikkoja tullut vastaan. Löydettiin jotakin merkkejä Bed & Breakfast paikasta, mutta se veti vesiperän. Sitten löytyi ihan merenrantamökkikylä. Kolisteltiin vartijat hereille ja yksi mökki löytyi. 170 AUD eli n. 150 e yö. Ei kiitos ja jatkettiin matkaa. Tuli vastaan toinen majapaikka. Se oli myös 160 euroa ja kello oli jo yhdeksän ja oli pimeä. Kolisteltiin vielä paria paikkaa, kunnes vastaan tuli merenrantamotelli. Se oli auki, siellä oli tilaa ja oli tosi siisti peruspaikka. Hinta oli vain 60 euroa yö! Oltiin kiitollisia, kun oli paikka minne päänsä kallistaa. Vastaanoton täti antoi pienen lasisen maitopullon, että kun keitetään teet, voi laittaa teehen maitoa. Se oli pieni ja ystävällinen ele. Näin alkoi seikkailumme Australiassa omin nokkinemme!