Kyllä tämän matkan aikan Skype on ollut todella siunaus. ON pystytty olemaan yhteydessä lapsiin, olen soittanut isälle, mummin ja ukin kanssa voitiin olla yhteydessä ja jouluaattona saatiin ihana tervehdys Vääkilästä, jonne Tuukka, Taru, mummi ja ukki olivat kokoontuneet joulun viettoon Anitan ja Samin kanssa. Oli ihana nähdä heidän joulua, Nuppu tonttulakissaan, joulukuusi koristeineen, kaikki rakkaat ja he lauloivat meille enkeli taivaan- ja Ari sai kaipaamansa vihdoinkin.
Michael on ollut monta kertaa yhteydssä ja on nähty hänen jouluviettoansa USA ssa, jossa hän on nyt Atlantassa tuttavaperheen luona joululomalla opiskeluistaan.
Viime torstaina Taru soitteli huolestuneena, että ei ole vielä tullut tuloksia pilottikoulusta ja sitten totesimme yhdessä, että posti ei tainnut olla vielä tullakaan joulukiireiden takia. Hän sanoi soittavansa uudelleen, kun posti on tullut. Ihan pian skype hälyttikin ja toisessa päässä oli liikuttunut tyttö. Posti oli tuonut kirjeen, että Taru on päässyt valintakokeen viimeiseen osaan, jälleen pidemmälle kuin viimeksi ja haastattelut ovat tammikuussa. Tämä ei tarkoita, että vielä olisi lopullisesti valittu, vaan että hyvää vauhtia kuljetaan kohti päämäärää.
Ollaan voitu olla yhteydessä lasten kanssa ja se on tosi ihanaa, kun ollaan näin kauan pois ja näin kaukana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti